Reissurapsa: Äkäslompolo 12.-16.6.

Taas on viime vuonna perinteeksi muodostettu kesälomareissu Äkäslompoloon tehty! Matkassa mukana viime vuotisen kokoonpanon (minä + äitini + Noppa) lisäksi oli myös Ainu-Vainunen :)

Reissu aloitettiin tällä kertaa viettämällä viikonloppu Solkein mökillä, josta sitten maanantaiaamuna klo 4.10 kömmittiin autoon ja suunnattiin nokka kohti pohjoista. Pienen lisäjännityksen matkaan toi Ainun matkapahoinvointi, joka kuitenkin kaikeksi onneksi rajoittui tällä reissulla vain kuolaamiseen.

Ensimmäinen stoppi tehtiin Jyväskylässä, jossa koirat pääsivät aamulenkille ja ihmiset aamupalalle. Toisen kerran stopattiin Ylitorniossa (koska kahvia oli saatava), ja perille Äkäslompoloon saavuttiin kivasti jo klo 15.00.

Ihan semikivat näkymät mökin ikkunasta!

Ensimmäisenä päivänä tehtiin ruokahankinnat Jounin Kaupasta ja käytiin kävelemässä viime reissun perusteella suosikkipaikaksi muodostuneessa Kellostapulinkurussa. Uni korjasi niin ihmiset kuin koiratkin jo hyvissä ajoin, ja tiistaipäivänä oltiin taas virkeitä kuin paikalliset kyläporot (joita koirien suureksi riemuksi nähtiinkin ihan lähietäisyydeltä päivittäin)!

Tiistaiaamu aloitettiin issikkamaastolla koirien jatkaessa mökissä aamu-uniaan, ja pikaisen lounaan jälkeen lähdettiin kohti Kukas-tunturia. Matkaa Kukaksen huipulle ja alas kertyi vajaat 14 kilometriä, ja koirat pääsivät rallaamaan vapainakin. Suurta hupia tuottivat lumikasat ja sulamisvesistä muodostuneet lätäköt, joista osa oli niin isoja, että Noppa pystyi uimaan niissä.

Uimahommia!
Lumiriemua!
Maisemia!
Huipulla!
Kaverikuva!

Keskiviikkona ihmisväki pääsi taas issikoimaan, ja iltapäivällä suunnaksi otettiin Ylläksen ala-asema, josta lähdimme kiertämään Kiirunankieppiä. Ko. reitti nousee ensin Ylläksen rinnettä Keskisenlaen päälle, kulkee siellä pitkät pätkät, laskee Ylläsjärven puolelle ja päätyy lopulta tuttuun Kellostapulinkuruun. Reitin pituus on kymmenisen kilometriä. Koirat pääsivät jälleen kerran rallailemaan tunturin laella, ja leikit olivat hyvät myös siellä! Matkan varrelle osui tulviva tunturipuro, joka piti ylittää paljain varpain. Hyytävän kylmää vettä, joka sai jalat pakottamaan saman tien, mutta koirat olisivat tarenneet puljata siinä vaikka kuinka pitkään! :D

Ylläksen rinteeltäkin löytyi sitä lunta!

Torstaina ajettiin parinkymmenen kilometrin päähän Pakasaivo-nimiselle järvelle (nippelitietona tähän väliin itselle uusi asia: se ei ole pakasAivo, vaan pakaSaivo!)

Aamukahvit Pakasaivolla
Korvakaverit
Matkalta löytyi myös ihan oikea uimajärvi

Torstain iltalenkki suunnattiin Seitapolulle, jota ei oltukaan aiemmin kierretty. Seitapolku on vajaat 10 km pitkä lenkki, joka kiertää Kellostapulin. Polku menee pitkät pätkät Varkaankurun vuolaan puron vieressä pitkospuita ja lopuksi kiivetään jälleen kerran Kellostapulinkuruun.


 Perjantaiaamuna lähdettiin takaisin etelään, ja lopulta 15 tunnin ja kolmen pysähdyksen jälkeen klo 00.55 saavuttiin Nopan kanssa Helsinkiin. Kotimatkalle mahtui hevosten ihmettelyä Oulussa, Siirin ja Selman moikkaamista Solkeissa ja iltalenkki Korialla.

Niin oli hyvä reissu, seuraavaa odotellessa! <3

Keskinenlaki ja kaksi kirmaajaa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohti parempaa elämää

Rakkulainen sidekalvontulehdus ja muita kuulumisia

Kasvua, leikkitreffejä ja korva-ajatuksia